Sivut

Translate

lauantai 18. tammikuuta 2014

Kenttäraportit

HANNUKAISEN SAIVO


TARKASTUSKERTOMUS

KOLARI 27 Hannukainen Saivo (Saivojärvi)
Esihistoriallinen ja historiallinen asuinpaikka

Rauhoitusluokka: 2

Ajoitus: Kivikaudelta historialliselle ajalle

Yksiköt ja lukumäärät: Tulisijanpohjia 6 kpl, pyyntikuoppia 1 - 2 kpl, asumuspainanteita 9 kpl, kamminpohja 1 kpl, rakennuksenpohjia 2 kpl, löytökeskittymiä 4 kpl, poronventopaikkoja 4 kpl

Tarkastusaika: 7.9.2011                                                Tarkastaja: Hilkka Oksala

Aiemmat tutkimukset:  Hannu Kotivuori 1988 inventointi
Hilkka Oksala 1997 inventointi
Antti Krapu 2006 inventointi
Hilkka Oksala 2006 kartoitus ja koekaivaus
Mikroliitti Oy/Jussila, T. – Rostedt, T. – Schulz, H.-P. 2007 inventointi

Aiemmat löydöt:  Kotivuoren (1988) havainnot kiinteistä rakenteista, kuten pyyntikuopasta, palaneista kivistä, painanteista sekä kahdesta historiallisen ajan rakennuksen perustasta. 

KM 37027 asuinpaikkalöytöjä sekä KM 38054: 1 – 6 kvartseja ja palanut luunpala.


Sijainti
Peruskartta: 271410 HANNUKAINEN
KKJ27 i= 368411       p= 7494078            z= 175 - 180
Pinta-ala: 0.1 km²
Suunta ja etäisyys kirkosta tms.: Kolarin kirkosta 23 km NNE.
Tila/Rno/nimi:  Saivojärvi, Ylläs  893:10:1
Omistaja: Kolarin valtionmaa, Metsähallitus/Laatumaa
Osoite:  PL 81, 90101 OULU                                          Puhelin: 0205 64 120


Tarkastuslöydöt: Uusia painannehavaintoja 3 kpl, palanutta luuta 1 kpl KM                 :1.


 

Liitteet:

Kartat:  Kartat 1 – 3
Kuvataulut: Kuvataulut 1 - 2



Tarkastuksen aihe: Asumuspainanteiden yleiskartoitus.

 
Menetelmät:  Yleiskartoitus, havainnointi, askelmittaus, gps-tallennus, pintapoiminta.

 
Kohteen kuvaus (ulko- ja sisämitat: leveys, pituus, paksuus, korkeus tai syvyys, muoto, ilmansuunnat, kivien raekoko, vallien leveydet ja korkeudet, aukkojen suunnat, leveydet ja syvyydet, ojien pituudet, leveydet ja syvyydet, kivikeskittymät sekä irtaimen löydöstön luonne ja sijainti):
Kartoitettu painanne
1)      (PAIN1) on pitkänsoikea, ulkomitat n. 18.5 x 10 m (W – E).
Painanteesta 1 n. 4 m N oli painanne
      1 B) (PAIN1B) pyöreähkö, n. 10 x 11 m (S – N).
Painanteesta 1 n. 12 m WNW oli painanne
2)      (PAIN2) soikeahko, ulkomitoiltaan n. 22.5 x 15 m (SE – NW).
Painanteesta 2 n. 6 m N oli painanne
3)      (PAIN3) soikea, n. 13 x 9.5 m (WSW – ENE).
Painanteesta 3 n. 20 m SE oli painanne
5)      (PAIN5) pyöreä, halkaisijaltaan n. 9 m.
Painanteesta 3 n. 25 m N oli painanne
6)      (PAIN6), soikea, n. 34 x 26 m (S – N).  Painanteen 6 eteläpuolella oli suorakaidemainen kovahko tasanne, laajuudeltaan n. 16 x 15 m.
Painanteiden 1 – 3 sekä 5 ja 6 voidaan katsoa muodostavan yhtenäisehkön ryppään, joka mahtui samalle yleiskartalle (A4/1:500).  Painanne
4)      (PAIN4)  oli jo aiemmin paikannettu Saivojärven luoteiskulmasta, edellisestä n. 240 m W.  Sen ulkohalkaisijaksi saatiin n. 15 m, mutta painanne antaa muodon perusteella vaikutelman soikeudesta (ENE – WSW).
Saivojärven länsipäädystä mitattiin painanne
7)      (PAIN7), äärimitoiltaan n. 20 x 16 m (NNE – SSW), syvyydeltään 0.2 – 1.5 m.

Edelleen järven lounaisosasta, painanteesta 7 n. 100 m SSE, ns. Papinniemen kyljestä on ennestään tallennettu soikeahko painanne (PAIN), joka nyt mitattiin laajuudeltaan 15 x 14  –metriseksi (SSW – NNE) ja syvyydeltään 0.2 – 0.5 -metriseksi. 

Järven kaakkoisosassa olleen pyöreähkön pyyntikuopan  (Kotivuori 1989) (PK) halkaisijaksi laskettiin enimmillään n. 12 m ja syvyydeksi 0.3 – 0.5 m.  Hetimmiten pyyntikuopan eteläpuolella olevan hiekkaisen kävelytien pinnalla havaittiin kvartsi-iskoskeskittymä, josta tallennettiin yksittäisen palaneen luun murunen.  Iskokset jätettiin paikoilleen.

Muinaisjäännöksen pintakasvillisuus:
Alue on mäntyvaltaista tuoretta ja kuivaa puolukka- ja mustikkapohjaista kangasta, jota järven ympärillä reunustaa harvakseen kasvava pajukko ja koivut.

Luonnonympäristö ja maasto (lähin vesistö, suo, vaara tms., ympäristön kasvillisuus):
Havainnot sijoittuvat järvenrannan ympärille, kumpuilevaan hiekkamaastoon, jota etelässä rajaa Äkäsjoki ja idässä Valkeajoki.

Rakennettu ympäristö (lähimmät rakennukset, tiet, sorakuopat, sähköpylväät jne.):
Järven kaakkoisrantaa reunustaa paikoitusalue.  Se yhtyy järven kaakkoispuolitse Äkäslompoloon johtavaan  Ylläksentiehen (SW – NE).  Alueen itäpuolitse kulkee sorapintainen Valkeajoentie (WSW – ENE/NNW).  Heti painanteen 1B kaakkoispuolella on vanha puinen ulkokäymälä.  Järven ympäri kulkee ulkoilupolku rannan myötäisesti.  Alueen pohjoispuolta n. 100 metrin etäisyydessä rajaa poroaita.

Löytösyvyys ja kerroksen laatu (värjäytymät, sora, hiekka vai moreeni):
Pintahavaintoja, pintapoimintalöytö mineraalimaapaljastumalta.  Painanteissa todettiin podsolikerrostumat.  Kyseessä on sora- ja hiekkaharjumaasto.

Löytöaika ja –tapa (peltotyössä, ojankaivuussa, hiekanotossa, tietyössä tms.):
Kohteen ensimmäinen inventointi Hannu Kotivuori 1988.


Laajuuden arviointiperuste:
Näkökentän rajaama alue kunkin pintahavainnon ympärillä.

Luokitusehdotus perusteluineen:
Löytöjen monipuolisuuden, metsäsaamelaiseen uskomusmaailmaan viittaavan paikannimen sekä luonnonkauneuden perusteella luokka 1.


Ehdotus suoja-alueeksi:
Näkökentän rajaama maisema-alue kunkin löytöpisteen ympäristössä – koko järven ympärys lähimpine harjanteineen.  Allekirjoittanut on vuonna 2006 kiinnittänyt pyyntikuoppaa lähellä olleeseen mäntyyn muinaisjäännösmerkin, joka oli kadonnut syksyllä 2011.


Havaintomahdollisuudet:  Helpot.  Paikka toimii virallisena virkistysalueena.

 
Opas:  H. Oksala tarjoutuu, puh. 040 57 201 49

 
Perimätieto:  Hannukaisen Saivo jäätyy syystalvisin muita järviä hitaammin.  Järvessä on luontaisesti siikoja ja sinne on istutettu taimenia.  Järvellä on yleisesti saivon käsitteeseen sisältyviä ominaispiirteitä, kuten lähdepohjaisuus, kirkasvetisyys, kalaisuus ja osittain korkeareunaisuus. 
Saivo vanhassa metsälappalaisessa uskomusmaailmassa oli pyhitetty järvi.  Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen pitäjänkokoelmien nimestäjä Kirsti-Maija Knuutila on vuonna 1967 tiedustellut kyläläisiltä Saivo-sanan merkityksestä.  Asukkaat olivat vastanneet, että saivovesi oli valkeaa ja kirkasta. 
Kylän asukas Usko Kumpula kertoi tarkastajalle 2006, että järven pohjoisrannalla sijaitsevan rakennuksen jäännös oli vielä v. 1946 ollut eheä.  Usko Komulainen Äkäsjokivarresta oli kertonut kaimalleen Kumpulalle vieneensä hirret tuolloin navettansa jälleenrakennuspuiksi.  Alue on ollut keskeistä metsätöiden kannalta ehkä jo 1800-luvun lopulta lähtien.

 
Kirjallisuusmaininnat:
Ks. Abrahamsson, Kurt V. 1974: Äkäslompolo-områdets glacialmorfologi och deglaciation.  Umeå
universitet, Geografiska institutionen.  Rapport B:1.  Umeå, ss. 181 – 182.
Kulonen, Ulla-Maija (toim.) 2000: Suomen sanojen alkuperä.  Etymologinen sanakirja 3 R – Ö.
Helsinki.
Oksala, Hilkka 2006/2008: KOLARI 27 Hannukainen, Saivo.  Esihistoriallinen ja historiallinen asuinpaikka.  Kartoitus ja koekaivaus.  Koekaivauskertomus.
Paulaharju, Samuli 1962: Lapin muisteluksia.  Toinen painos.  Porvoo, s. 148 ff.
Tornaeus, Johannis 1900:  Berättelse om Lapmarckerna och Deras Tillstånd.  Bidrag till kännedom
 om de svenska landsmålen ock svenskt folkliv.  XVII.3.  Uppsala.


Tiedossa olevat maankäyttösuunnitelmat, kiireellisyys:
Järvi ympäristöineen on tähän saakka toiminut  virkistyskäytössä.  Hannukaiseen tuleva kaivos lisää alueen ympäristökuormitusta mm. liikenteellisesti.  Todennäköisesti myös veden laatu kärsii tulevaisuudessa kaivostoiminnan seurauksena.

Lähilöytöjä:  KOLARI 28 Äkäsjoen pato, palaneen luun ja tulisijajäännösten löytöpaikka Saivolta n. 300 m SSW; KOLARI 240 Ailisaarennivat 1 – 2, esihistoriallista palokerrosta, luulöytöjä ja kolme pyyntikuoppaa Saivon painanneryhmästä n. 484 m ESE; KOLARI 241 Valkeajoki 1, luulöytöjä palokerroksesta Saivon painanneryhmästä n. 250 m NNE; KOLARI 239 Kivivuopionvaara, kvartsilouhos Saivon painanneryhmästä n. 930 m ENE; KOLARI 190 Kivivuopionojan suu, savottakentän rakennusjäänteitä historialliselta ajalta Saivon painanneryhmästä n. 740 m N; KOLARI Rautuoja, historiallisen ajan rakennusjäännös Saivon pyyntikuopalta n. 1667 m SW.

 Jatkotoimenpiteitä:  Alueen painanteita olisi tutkittava laajempina kaivauksina.
 
Kolarin Äkäsjokisuulla 1.3.2012
                                                                        Hilkka Oksala
 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti